Kissan hypertyreoosi eli kilpirauhasen liikatoiminta

Hypertyreoosi eli kilpirauhasen liikatoiminta on yksi yleisimpiä keski-ikäisten ja vanhojen kissojen sairauksista

Keskimääräinen sairastumisikä on 12-13 vuotta. Rodulla ja sukupuolella ei ole todettu olevan merkitystä sairauden esiintymiselle. Kilpirauhasen liikatoiminnan aiheuttaa yleensä hyvänlaatuinen kilpirauhaskudoksen kasvain tai harvoissa tapauksissa (> 5 %) pahanlaatuinen kilpirauhaskasvain.

Kilpirauhasen liikatoimintaa sairastavan kissan aineenvaihdunta on kiihtynyt liiallisen kilpirauhashormonien tuotannon vuoksi eli elimistö ns. käy ylikierroksilla. Oireet voivat vaihdella lievistä voimakkaisiin. Kissa saattaa olla normaalia aktiivisempi ja levottomampi, ”pirteä ikäisekseen”. Kissa laihtuu lisääntyneestä ruokahalusta huolimatta ja saattaa oksennella erityisesti ahmittuaan ruokaa. Myös juominen ja virtsaaminen lisääntyvät usein ja ulostemäärän lisääntymistä ja/tai ripulia voi esiintyä. Turkki voi olla huonokuntoisen ja hoitamattoman näköinen. Eläinlääkärin tutkimuksessa saatetaan lisäksi todeta suurentunut kilpirauhanen massana kaulalla, hengitysvaikeuksia tai läähättämistä, kiihtynyt sydämen syke, sydämen laajentuma ja/tai sivuääni sydämessä.

Kilpirauhasen liikatoimintaa epäillään oireiden ja kaulalla mahdollisesti tuntuvan suurentuneen kilpirauhasen perusteella. Diagnoosi vahvistetaan verinäytteellä, josta todetaan seerumin kohonnut tyroksiinipitoisuus (T4). Myös muut perusverinäytteet tutkitaan ja mahdollisuuksien mukaan mitataanverenpaine, koska kilpirauhasen liikatoiminta rasittaa kiihtyneen aineenvaihdunnan takia myös muita elimiä. Usein maksa-arvot ja verenpaine ovat koholla ja monilla kilpirauhasen liikatoimintaa sairastavilla kissoilla on samaan aikaan myös munuaisten vajaatoiminta, joka saattaa tulla esiin vasta, kun kilpirauhassairaus on saatu kontrolliin. Siksi on tärkeää, että myös munuaisarvoja kontrolloidaan kilpirauhaskontrollien yhteydessä.

Kilpirauhasen liikatoimintaa hoidetaan lääkityksellä, radiojodihoidolla, leikkauksella tai erikoisruokavaliolla. Radiojodihoidossa kissalle annetaan injektiona radioaktiivista jodin isotooppia, jonka jälkeen se on karanteenissa sairaalassa 5-7 päivää. Radiojodihoidon ennuste on erittäin hyvä ja hoitoja tehdään Suomessa Vet4Cat-klinikalla Tampereella. Toinen parantava hoitomuoto on muuttuneen kilpirauhaskudoksen poisto leikkauksella. Ennen leikkausta olisi suositeltavaa määrittää muuttuneen kilpirauhaskudoksen paikka (voi olla toispuoleisesti tai molemminpuolisesti kaulalla tai myös rintaontelossa) skintigrafiatutkimuksella, mikä ei ole tällä hetkellä Suomessa mahdollista. Leikkaushoidon edut ja riskit mietitään aina potilaskohtaisesti. Mikäli radiojodi- tai leikkaushoitoon ei haluta lähteä, vaihtoehtona on lääkehoito. Lääke annetaan suun kautta ja sitä on saatavana tablettina tai nestemäisenä. Lääkitys on elinikäinen. Jotkut kissat pärjäävät myös pelkällä ruokavaliolla (Hill's y/d), mikäli suostuvat syömään sitä ainoana ruokana.

Mikäli kissalle aloitetaan lääkitys- tai ruokavaliohoito, ensimmäinen verinäyte- ja verenpainekontrolli on yleensä 2-4 viikon kuluttua hoidon aloituksesta. Aluksi kontrolleissa voi joutua käymään useamman kerran noin kuukauden välein, kunnes lääkeannos on saatu sopivaksi tai ruokavalio alkanut tehota. Sen jälkeen kontrolleja suositellaan 3-6 kuukauden välein.

Kilpirauhasen liikatoimintaa sairastavan kissan ennuste riippuu kissan yleiskunnosta ja muista samanaikaisista sairauksista. Mikäli kissalla ei ole muita samanaikaisia sairauksia ja yleiskunto on hyvä, ennuste on hyvä ja hoidolla saadaan kissalle vuosia laadukasta elinaikaa.

 
© Eläinklinikka Siili. Lähde mainittava lainattaessa.

« Hoito-ohjeet