Munuaisten vajaatoiminta kissalla ja koiralla

Akuutti munuaisten vajaatoiminta

Akuutti eli äkillinen munuaisten vajaatoiminta voi johtua myrkytyksestä (esim. etyleeniglykoli eli pakkasneste, liljat, viinirypäleet tai rusinat) tai munuaisten hapenpuutteesta (esim. kuivumisen, lämpöhalvauksen tai tapaturman takia). Myös jotkut sairaudet, kuten leptospiroosi ja borrelia, saattavat aiheuttaa akuutin munuaisten vajaatoiminnan.

Akuutin munuaisten vajaatoiminnan oireita ovat syömättömyys, väsyneisyys, oksentelu ja ripuli. Mainittuja oireita voi esiintyä monen muunkin sairauden yhteydessä, joten pelkästään oireiden perusteella diagnoosia ei pysty tekemään. Akuutin munuaisten vajaatoiminnan oireet alkavat nopeasti ja eläin menee huonoon kuntoon.

Akuutin munuaisten vajaatoiminnan yhteydessä verinäytteissä munuaisarvot ovat koholla ja se yhdistettynä esitietoihin (mahdollinen myrkytys, tapaturma tms) sekä yleistutkimuslöydöksiin varmistaa diagnoosin. Hoito on oireenmukaista ja tärkein hoito on eläinlääkärin antama nestehoito. Eläin saattaa tarvita useamman päivän sairaalahoitoa.

Akuutin munuaisten vajaatoiminnan ennuste riippuu sen syystä. Jos syy saadaan poistettua ja elimistön nestetasapaino kuntoon, eläin voi parantua täysin. Noin 50 % akuuttiin munuaisten vajaatoimintaan sairastuneista koirista ja kissoista kuitenkin kuolee hoidosta huolimatta. Selvinneistä noin puolelle kehittyy krooninen munuaisten vajaatoiminta. Yliopistollisessa eläinsairaalassa Helsingissä on mahdollista hoitaa akuuttia munuaisten vajaatoimintaa myös dialyysihoidolla, jolloin ennuste on joidenkin yksilöiden kohdalla parempi.

Krooninen munuaisten vajaatoiminta

Krooninen eli pitkäaikainen munuaisten vajaatoiminta on yleinen sairaus keski-ikäisillä ja vanhoilla kissoilla. Koirilla sairaus on jonkin verran harvinaisempaa. Useimmiten krooniselle munuaisten vajaatoiminnalle ei löydy selkeää syytä. Joskus syynä voi olla mm. munuaisten bakteeritulehdus (pyelonefriitti), munuaiskerästulehdus (glomerulonefriitti) tai akuutin munuaisten vajaatoiminnan aiheuttamat vauriot. Sekä koirilla että kissoilla esiintyy myös perinnöllisiä munuaissairauksia, joiden oireet alkavat yleensä jo nuoremmalla iällä.

Kroonisen munuaisten vajaatoiminnan tyypillisimmät oireet ovat runsas juominen ja virtsaaminen. Muita oireita ovat ruokahalun huononeminen, painon lasku, turkin kunnon huononeminen ja väsyneisyys. Oksentelu on koirilla yleisempää kuin kissoilla. Mainitut oireet voivat johtua monesta muustakin sairaudesta, joten pelkkien oireiden perusteella diagnoosia ei voi tehdä.

Yleistutkimuksen lisäksi eläinlääkärissä lemmikiltä tutkitaan veri- ja virtsanäyte. Jos näytteiden ja oireiden perusteella munuaisten vajaatoiminta on todennäköinen, lisätutkimuksena tehdään usein verenpaineen mittaus ja tarvittaessa vatsaontelon (erityisesti munuaisten) ultraäänitutkimus. Jos eläin on huonossa kunnossa, se saattaa tarvita tukihoitoa, kuten nesteytystä. Eläimen vointia, verenpainetta sekä veri- ja virtsanäytteitä seurataan kontrollikäynneillä, joiden väli riippuu potilaan voinnista ja tilanteen vakavuudesta.

Krooninen munuaisten vajaatoiminta on etenevä sairaus, joka lopulta johtaa kuolemaan (ellei lemmikille tule sitä ennen jotain muuta kuolemaan johtavaa sairautta). Sairauden etenemistä on kuitenkin mahdollista hidastaa ja lemmikin elämänlaatua parantaa useilla tavoilla. Munuaisten vajaatoimintaa sairastaville koirille ja kissoille on kehitetty erikoisruokia, joiden on tutkimuksissa todettu hidastavan sairauden etenemistä ja parantavan eläimen vointia. Jos lemmikin verenpaine on koholla, verenpainelääkitys on tarpeen. Munuaisten vajaatoiminnan seurauksena virtsaan voi erittyä normaalia enemmän valkuaista, mitä voidaan myös helpottaa lääkityksellä. Fosforin liiallista kertymistä vereen voidaan hillitä siihen tarkoitetuilla lisäravinteilla. Jos eläimellä on pahoinvointia tai ruokahaluttomuutta, myös niitä on mahdollista hoitaa lääkityksillä.

Kroonisen munuaisten vajaatoiminnan elinaikaennuste on yksilöllinen. Jotkut voivat ruokavalion ja lääkitysten avulla elää useamman vuoden hyvää elämää, toisten kunto huononee hoidosta huolimatta viikoissa tai jopa päivissä niin huonoksi, että eutanasia on järkevin ratkaisu.

 
© Eläinklinikka Siili. Lähde mainittava lainattaessa.

« Hoito-ohjeet